Definition
▶
ilo
Ilo tarkoittaa mielihyvää tai onnea, joka syntyy jonkin positiivisen kokemuksen seurauksena.
אִילּוּ תַּכְרִיּוּת לְמַשְׁמָעוּת שֶׁל תַּעֲנוּג אוֹ שִׂמְחָה, שֶׁנִּבְנָה מִנִּסָּיוֹן חָיּוּב.
▶
Lapset leikkivät puistossa ja heidän ilonsa on tarttuvaa.
הילדים משחקים בפארק והשמחה שלהם מדבקת.
▶
Syntymäpäiväjuhlat toivat paljon iloa perheelle.
מסיבת יום ההולדת הביאה הרבה שמחה למשפחה.
▶
Hyvä musiikki tuo iloa ihmisten elämään.
מוזיקה טובה מביאה שמחה לחיי אנשים.